perjantai 20. kesäkuuta 2014

Aloitetaan alusta

7.6. oli elämäni yksi onnellisimmista päivistä. Hain ensimmäisen pentuni kotiin! Naria oli odotettu jo monen monta kuukautta ja nyt vihdoin sain sen kotiin. Kaverini oli mukana hakemassa pientä kotiin, kasvattaja antoi hyvät ohjeet kuinka kuuluisi pennun kanssa toimia ja lopulta päästiin lähtemään kotiin.
Automatkan Nari huusi kuin syötävä! Kiljui täyttä kurkkua, olikos tuo mikään ihme, pennun toinen kerta autossa ja täysin (lähes) vieraiden ihmisten kanssa.


Kotiin kun päästiin näky oli hyvin pian tämä. Nari nukkua tuhersi oikeastaan koko päivän. Se ei tuntunut lainkaan stressaavan muutosta, nukkui vaan rauhassa. Välillä se heräsi ja käytiin ulkona, sisälle päästyä Nari painui takaisin nukkumaan. Pentujen pitää nukkua paljon! Ajattelin jo, että tätäkö tämä on ensimmäiset viikot, pentu vain nukkuu?
Nykyään ei nukuta enää koko aikaa, onneksi. Välillä tosin kun itse on väsynyt, niin olisi ihanaa että tuo nukkuisi, mutta toisaalta on ihana katsella sen riehumista.


Autoiluun Nari on tottunut jo täysin. Alkuun hieman piippaili ja kitisi, mutta nykyään vaan nukkua tuhertaa. Matkustettiin juuri tiistaina siskoni luokse Ylihärmään viisi tuntia ja pentu veteli sikeitä koko matkan. Melko hyvin etten sanois!

Sisäsiisteys on tytöllä hienosti jo hallussa, alusta asti on herättänyt öisin, että nyt ulos on hätä! Vahinkoja sattuu välillä, varsinkin kun oli koirakaveri kylässä ja meno oli sen mukaista, niin pissiä tuli ja paljon. Ei se kuitenkaan maata kaada.



Koirakavereita on jo tosiaan nähty. Viime viikonloppuna ystäväni Nauru aussie oli luonani hoidossa. Voi sitä riehumisen määrää! Nari ja Nauru leikkivät ja nukkuivat, leikkivät ja nukkuivat. Välillä vähän syötiinkin. Kyllä oli väsynyt pentu.
Naurun lähdettyä ystäväni tuli Kina seropinsa kanssa yhdeksi yöksi vielä kylään. Kina ei tosin ollut hirveän innokas leikkimään, vaikka Nari kovasti sitä yritti suostutellakin. Ehkä vielä joskus!

Käytiin myös treenikentällä ystäväni ja hänen koiriensa kanssa. Katseltiin muiden treenejä ja tehtiin jo vähän ruutua! Nari oli todella hienosti, nukkua möllötti minun sylissä vaikka ympärillä tapahtui. Todella rennosti otti, olin hyvin ylpeä.

Pääsääntöisesti meillä on siis alkanut oikein hyvin. On tapeltu kynsienleikkuun kanssa ja on tapeltu kun otin punkkia pois, imuria vähän jännitetään mutta hirveästi tekisi kuitenkin mieli olla sen lähellä. Yksinolot on sujuneet hienosti (ne pienet mitä nyt on ollut), vähän on vaan piippailtu mutta pääasiassa nukuttu. Reipas hieno pentu!

Loppuun kuvasaastetta pennusta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti