torstai 19. helmikuuta 2015

Onnia moikkaamassa muutama viikko sitten

Käytiin äidin luona tuossa pari viikkoa sitten. Nari ja Onni saivat taas leikkiä pihalla ja kyllä riitti menoa ja meininkiä.









Onni ja sen tyyli työntää kuonolla palloa...




Leiki sä vaan palloilla, mä seison sun päällä!



Minusta tuntuu, että Nari on hieman ihastunut tuohon Onni poikaan ;)

Äidin luota matkattiin setäni luokse, jossa Nari tapasi elämänsä ensimmäiset ei niin kivat koirat. Eli serkkuni kääpiösnautseri uroksen Zeron ja toisen serkkuni sekarotuisen nartun Milan. Uroksen kanssa pihalla Nari löysi jo yhteisen sävelen ja ne juoksivat yhdessä melkoisen paljon. Serkkuni sanoi, ettei ole ikinä nähnyt Zeron juoksevan niin kovaa ;D
Milan kanssa ei synkannut sisällä eikä ulkona. Mila ei ole oppinut olemaan toisten koirien kanssa, se ei yksinkertaisesti tiedä miten kuuluisi toimia. Sisällä se koitti näykkiä Naria, ulkona se meni karkuun. Nari aristi Milaa myös, joten ne eivät tuttavuutta keskenään tehneet.

Sisällä Zero oli inhottavan tuttavallinen ja Nari joutui opettelemaan koirien kieltä ja irvistämään ja näykkimään, kun uros olisi koko ajan ollut iholla.



Nari ei ole koskaan ennen joutunut näyttämään hampaitaan kenellekään, eikä se kovin uskottavalta näyttänyt. Mutta kyllä pieni jääräpää käppänä lopulta uskoi, että tämä tyttö ei sitä lähelleen halunnut. Lopulta Zero tuijotti Naria surullisena muutaman metrin päässä ja sanoi välillä *viuh* kun olisi halunnut mennä luokse, muttei uskaltanut. Voi pientä poikaa kun seitsemän vuotiaana nainen pisti sen ensi kertaa kuriin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti