Tiistaina matkattiin taas Vantaalle. Ensin käytiin pieni lenkki koirien kanssa, jonka jälkeen me kaksi jalkaiset suunnattiin salille rehkimään ja sen jälkeen uimaan. Ai että teki hyvää!
Tarkoitus oli viettää mukava päivä yhdessä kaverini kanssa, sekä tietysti koirien. Sovittiin, että mennään sään mukaan, jos on nättiä niin mennään Suomenlinnaan, jos sateista niin jäljestämään.
Uimahallissa lilluessamme meille tuli nälkä ja päätettiin hakea pitsaa. Haettiin ja mentiin kaverin luokse katsomaan leffaa. Yllättäen meitä alkoi laiskottaa ja lopulta lähdettiin vaan lenkille, myös toinen kaverini liittyi seuraan. Lenkin päätteeksi käytiin vielä agilitykentällä ja Nari pääsi testaamaan putkea, ensin vähän jännitti, mutta pian mentiin jo rohkeasti putken läpi ahneena pentuna, kun tiesi että palkaksi saa namia. Reipas likka!
Ensimmäisen lenkin jälkeen, kun oltiin menossa kaverini luokse huomattiin Narilla pientä alusta-arkuutta... Oma rappu menee hienosti, eikä täällä ole mitään ongelmia. Vieraassa rapussa ei kuitenkaan suostunut tulemaan mattoa pidemmälle, portaista puhumattakaan. Kotona ei tarvitse portaita kulkea, joten portaat olivat Narille ihan uusi ja jännä juttu. Pitkän maanittelun jälkeen saatiin Nari kuitenkin tulemaan viimeinen porras ylös. Alaspäin mentäessä ongelmia ei ollut, ensin vähän mietittiin ja sitten vauhdilla alas. Josko se siitä!
Tässä kuvia jälkimmäisestä lenkistä, myös ihan uusi tuttavuus liittyi joukkoon, nimittäin kaverini Ora mudi. Sitä Nari ei ole ennen nähnyt, mutta ei senkään kanssa mitään ongelmia ollut. Hienosti likka meni neljän aikuisen kanssa porukassa.
Tähän vielä kaverini ottama kuva Narista putkessa! Sillä oli niin hauskaa.
Minä aloitin keskiviikkona taas työt loman jälkeen, joten arki on alkanut. Nari on ihan suht kivasti yksin, välillä vähän huutelee, mutta lähinnä nukkuu. Se on lukittuna portin takana makuuhuoneeseen oman ja asunnon turvallisuuden vuoksi. Jätän sille paljon tekemistä ja tähän asti on mennyt hienosti.
Tänään kuitenkin kun tulin töistä, oli minua vastassa hyvin hämmentynyt pehko pentu. Ensin se tuli iloisesti vastaan, mutta tajusi puolessa välissä että onkin väärällä puolella eikä tiennyt miten pitäisi asiaan suhtautua. Lopulta se päätti, että ihan sama, kivaa kun tulit kotiin! :D Nari oli _kiivennyt_ kompostikehikko portin yli heti aamulla minun lähdettyäni. Se ei ollut aamupalaansa edes ehtinyt syömään, kun kiire oli päästä pois makkarista. Mitään se ei kuitenkaan ollut tuhonnut, eikä ollut pissinyt eikä kakkinut minnekään. Hienosti siis oli mennyt kaikesta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti