Maijan ehdottaessa treeniä, olin heti intona mukana. Oli todella kivaa käydä pitkästä aikaa treenaamassa Narin kanssa ja huomata taas kerran Narin into touhuun. Kyllä nyt on vaan pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja alettava tekemään sen kanssa useammin. Sen jo teinkin ja eilen treenattiin kapulan oikea oppista pitämistä suussa ;) Tästä se lähtee!
Ensimmäistä kertaa treenattiin hyppyä. Nari tajusi asian todella nopeasti namikupin avulla. Suostui lopulta tulemaan jopa sivulle ensin, ennen kuin lähti namia hakemaan. Kun lopetettiin treeni, Nari pomppi hypyn yli ihan itsekseen, kun tajusi että me tultiin Maijan kanssa siitä tosi iloiseksi ja se sai paljon rakkautta. Ei mikään tyhmä pentu ;)
Oli ihana huomata, että vaikka treenistä on todella kauan aikaa, niin kapula on edelleen rakkaus. Sitä noudettiin hirveellä innolla. Nyt tosin yritettiin ensimmäistä kertaa, että josko sitä saisi vähän maistella, mutta uskoi kyllä kieltoa hienosti. Olen paljon Narille lenkillä keppiä heitellyt ja se rakastaa!
Vauhtia riittää kun kapulan perään juostaan :) Pohja oli todella huono ja Maijan koirat ottivat siitä vähän itseensä, mutta Naria ei tuntunut haittaavan vaan se paahtoi täysiä!
Ruutuunkin mentiin hienosti lelun luokse. Ennen ollaan treenattu vain namikipon kanssa ruutua, nyt kokeiltiin lelun kanssa ja hienosti onnistui niinkin. Nari ylipäätään rakastui tuohon Maijan leluun, että minun on kyllä ihan pakko hommata sille oma sellainen.
Sivullekin se osaa vielä tulla! Sitä ollaan aina välillä treenattukin. Aloin nyt myös vaatimaan, että aina ennen kun saa ruokaa, pitää tulla sivulle. Pari kolme kertaa jouduin ottamaan namin avuksi, että suostui viereen tulemaan, nyt tulee jo pelkän käsiavun avulla ;) Nopea oppimaan!
Nari myös ensimmäistä kertaa leikki kunnolla vetoleikkejä! Se ei ole koskaan oikein moisesta innostunut mikä on minua harmittanut hirveästi, mutta nyt! Nari veti ja murisi oikein kun oli niin innoissaan leikistä. Ai että mamma tykkäsi :) Helppo olisi palkata koira lelulla kun se tykkäisi vetoleikeistä. Toivotaan, että tämä tästä.
Yllä olevien juttujen lisäksi treenattiin vielä kuolleelle lelulle lähtöä. Ensin leikittiin sillä, sitten lelu jätettiin siihen ja mentiin vähän kauemmas ja kohta annettiin lupa mennä lelun luo. Tämä oli siis alku harjoittelua siihen yhteen johonkin liikkeeseen, jonka nimi ei juuri nyt tule päähäni... Todellinen tokoihme minäkin, kun en muista edes liikkeiden nimiä... Noh, ei se ole niin justiinsa. Ehkä.
Mutta voin sanoa, että tokokärpänen vähän puraisi ja haluaisi kohta jo pian uudestaan treenaamaan :) Valitettavasti Lohjalla on todella huonosti tokoa, mutta sinne tottikseen oltaisi kyllä menossa, jahka vaan pääsisin siellä ensin käymään.
Loppuun vielä kuva Narin kasvusta, se on niin iso jo! Niin se aika kuluu,
Kaikki kuvat ovat Maijan ottamia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti