Tähän alkuun nyt pari kuvaa viime viikkoiselta rannalla käynniltä. Rannalle Nari veti kamalaa vauhtia, mutta veteen se ei enää mennyt. Kai on jo sen verran kylmä.
Eilen kuitenkin oli vihdoin ohjelmaa ja matkattiin pitkästä aikaa Vantaalle ja ystäväni Maijan ja hänen koirakolmikkonsa kanssa Sipoonkorpeen lenkille. Mentiin ihan uutta reittiä ja löydettiin mitä kauneimpia maisemia. Oli todella kivaa!
 |
| Kida yrittää poseerata nätisti kuvassa ja nuoriso vaan riehuu takana... |
Kida pysyi uskollisesti koko ajan lähellä, mutta muut katoilivat. Yhdessä kohtaakin juteltiin Maijan kanssa niitä näitä ja yhtäkkiä huomattiin, että neljän koiran sijasta meillä onkin vain yksi. Aikamme huhuiltiin ja yksitellen koirat palasivat luokse. Nari tuli jännästi aina ensin ;D Nauru tekee juoksuja, niin se vähän haahuilee ja Tapsa on... noh Tapsa.
 |
| Maisemat olivat upeat, kuten näkyy |
 |
| Ryhmäpose! Nari pysyi niin hienosti paikallaan, ei edes meinannut lähteä ennen aikojaan, mamma oli ylpeä <3 |
 |
| Palkanjakoa |
Hirvikärpäsiä en löytänyt itsestäni tai koirasta ainuttakaan ja sekös suuri ihme, kun metsässä rämmittiin. Mutta ihan positiivista vaan! Narista sen sijaan löytyi punkkeja, hyi.
Minun sisäinen luontokuvaajani pääsi taas vauhtiin. Maija sai vähän väliä odotella kun jäin kuvaamaan milloin mitäkin. Minä nyt satun tykkäämään valokuvaamisesta, ei voi mitään! ;D
Koirat viilettivät niin kovaa, ettei kamerani oikein pysynyt perässä. Nuo luontokuvat on minun kameralle helpompia ;D
Onneksi muutama koirakuvakin onnistui kohtuullisesti.
 |
| Posetus |
 |
| Ja palkkaus. Tapsakin sai palkkaa koska pysyi poissa tieltä |
 |
| <3 |
Maija äkkäsi kivan kauniin kallion ja kysyi kuka haluaisi kiivetä. Kida tietenkin ja Nauru meni mukana. Siellä posettivat hienot <3
Oli kyllä ihan mahtava lenkki, kiitos seurasta! Pian uudestaan :) Pieni collielapsi nukkui muutaman tunnin lenkin jälkeen ja alkoi sitten touhuilla omiaan. Höpö <3
 |
| Rakkauttaaa |
Tänään käytiin Narin kanssa lapsuudenystäväni kanssa lenkillä. Hänelle syntyi reilu kolme viikkoa sitten vauva ja päätettiin, että nyt aletaan lenkkeillä yhdessä. Jo aiemmin blogissa esiintynyt sekarotuinen Samu on hänen koiransa.
Nari olisi kovasti halunnut leikkiä Samun kanssa, mutta ymmärsi nopeasti että nyt ei ole leikin aika. Vaunut eivät Naria kummastuttaneet yhtään. Se käyttäytyi kuin vaunut olisivat aina olleet lenkillä mukana, ihan kuin ne kuuluisivat täysin asiaan. Olin aika iloisesti yllättynyt.
Jossain kohtaa Nari tajusi, että vaunuissa on elämää ja olisi halunnut kurkata, mutta uskoi ensimmäisestä kiellosta, ettei niin ole sopivaa tehdä.
Lenkin jälkeen Samu ja Nari leikkivät vähän ystäväni pihalla. Samu ei ole kauhean hyvin sosiaalistettu tapaus, se ei oikein osaa olla koirien kanssa. Se on äärettömän kiltti, mutta käyttäytyy hyvin hyökkäävästi ja haukkuu kamalasti. Nari sitä vähän pelkäsi, eikä leikistä tullut paljon mitään. Joskus pitää taas mennä hiekkakuopalle remuamaan, siellä niillä sujui paremmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti